Keskustelufoorumit

Keskustelufoorumi verkossa on virtuaalinen oppimisympäristö, jossa oppilaat usein oppivat toisiltaan yhtä paljon kuin oppimateriaaleista tai opetuksesta. Se, mitä he oppivat, ei niinkään ole keskeistä vaan luova kognitiivinen prosessi ideoiden tarjoamiseksi, niiden arvioimiseksi ja laajentamiseksi sekä muokkaamiseksi vertaiskeskustelujen kautta (Thomas, 2002; katso myös Rowntree, 1995).

Sekä oppilaat että opettajat kehittyvät vuorovaikutteisemmiksi hyödyntämällä verkkokeskustelufoorumeita. Verkkokeskustelut voivat täydentää kasvokkaisopetusta tai olla perusta verkossa oppimisen ollessa kyseessä. (lue lisää)
  • Keskustelufoorumeita voidaan luoda millä tahansa työkalulla, joka tarjoaa asianmukaisen mahdollisuuden
  • Yleensä kyseessä on olemassa oleva työkalu verkko-oppimisympäristössä (esim. moodle, blackboard, edmodo) tai yhteistyöalustoilla, joissa jäsenet voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään (esim. Google-ryhmät, Facebook-ryhmät)
  • Keskustelufoorumit luodaan usein suhteellisen yleisellä teemalla, joka sitten sisältää myös sopivia alateemoja (esim. keskustelu ilmastonmuutoksesta voi sisältää alateemoina a) ilmastonmuutokseen vaikuttavat tekijät, b) korjaavat toimet, c) esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista)
  • Alustasta ja käyttäjien käyttöoikeuksista riippuen keskustelufoorumin voida avata (a) järjestelmänvalvoja/omistaja, jolloin hän on sen luonut ja osallistujat voivat joko vastata yksittäisiin viesteihin, luoda uusia avauksia tai vastata vain ainoastaan aiemmin luotujen keskusteluketjujen viesteihin tai (b) kuka tahansa yhteisön/ryhmän jäsen
  • Keskustelufoorumin omistaja voi muokata viestejä/vastauksia tai poistaa niitä, mutta eivät muut käyttäjät
  • Viesteissä on päivämäärä/viimeisimmän muokkauksen päivämäärä

Ongelmalähtöisessä oppimisessa opettaja voi aluksi esittää kysymyksen tai esittää ongelman. Kysymyksen ratkaisemiseksi on tunnistettava tarvittavat tiedot ja tiedonlähteet. Keskustelufoorumin hyödyntäminen voivat menetelmänä olla aikaa vieviä opettajalle ja opiskelijoille. Pikemminkin vähemmän ja syvempiä keskusteluja, joita monet epäonnistuneet. Opettaja vastaa suunnittelusta, mutta opiskelijat voivat ottaa johdon tuella. Jos tämä tuntuu haastavalta oppilaille, tunti voi alkaa synkronista istuntoa. Opiskelijat ovat pienissä ryhmissä, ja heille tulisi antaa tehtäväksi jäljittää lähteitä ja luoda avoimia keskustelukehotteita luokkatovereilleen, jotta he voivat vastata samalla, kun he helpottavat lähettämistä ja vastaavat niihin. Tuloksena on henkilökohtainen yhteys materiaaliin ja oppimiseen (katso Tehokkaat strategiat online-opiskelijoiden keskustelupalstoja varten). Lisää tapoja käyttää keskustelufoorumeita pedagogisena sovelluksena:(lue lisää)forums:use:1.5

  • Ajankohtaisista teemoista keskustelu (esim. covid19:n vaikutus arkeen)Keskustelu lukemisesta/kirjoista/kokemuksista ajatustenvaihdon merkeissä
  • Oppilaiden vuorovaikutustaitojen kehittäminen (esimerkiksi ryhmissä oppilaiden tulee argumentoida samaa teemaa eri näkökulmista)
  • Luokan omien kysymysten keskustelupalsta. Kysymyksiin voivat vastata myös muut kuin opettajat, mikä soveltuu hyvin sulautuvaan oppimiseen
Keskustelupalstoilla voi olla joitakin ongelmia avustavan teknologian, kuten näytönlukuohjelmien, käytössä. Haasteita voi tulla, kun keskustelut ovat eri tasoilla ja pitkiä. Tämä asettaa haasteita avustavan teknologian käyttäjille vuorovaikutuksessa. On tärkeää säilyttää keskustelun fokus. Opettajan tulisi myös tunnistaa oppilaiden panos sekä muotoilla kysymyksiä uudelleen jatkokäsittelyä varten. Opettaja voi myös tuoda esiin lisätietoja aiheesta. Joissakin työkaluissa opettaja kontrolloida ja lukita keskustelun niin, että vain opettaja voi enää lisätä sisältöä.

Jotta käyttäjät (oppilaat) voivat käyttää keskustelufoorumeita tehokkaasti, on otettava huomioon seuraavat seikat:
  • 1. Luo keskustelufoorumi (oppimisalustalla tai ulkoisen työkalun avulla). Anna keskustelufoorumille sen tarkoituksen kannalta merkityksellinen nimi.
  • 2. Päätä, tarvitseeko teemaa jakaa alateemoihin, ja luo myös alateemoille omat keskustelut. Jokaisella keskustelulla on hyvä olla selkeä otsikko, joka osoittaa alateeman yhteyden yleiseen keskusteluteemaan
  • 3. Jos käytettävissäsi on edistyksellisiä asetuksia, määritä keskustelufoorumin asetukset suhteessa osallistujien oikeuksiin (esim. uusien keskustelujen luominen, alkuperäiseen viestiin vastaaminen tai muiden osallistujien vastauksiin vastaaminen, omien keskusteluiden muokkaaminen/poistaminen)
  • 4. Jos käytettävissä edistyksellisiä asetuksia, määritä julkaisujen muokkausaika (esim. käyttäjät voivat muokata julkaisuaan tietyn ajan kuluessa)
  • 5. Jätä ensimmäinen viesti keskusteluun aiheen esittelyksi ja osallistujien välisen keskustelun käynnistämiseksi
  • 6. Kerro oppilaille, mitä odotat heiltä ja miten heidän osallistumisensa arvioidaan
  • 7. Aseta selkeät säännöt ja odotukset sekä yksityiskohtaiset ohjeet. Näihin olisi sisällyttävä myös netiketin ohjeita (ks. esimerkiksi BBC:n määrittely Netiketistä)
  • 8. Edistä kaikkien oppilaiden vuorovaikutusta ja panosta sekä tarjoa erilaisia vaihtoehtoja (esim. täydelliset vastaukset tiettyihin teemoihin/kysymyksiin, vastaaminen muiden osallistujien viesteihin, samaa mieltä tai eri mieltä -ilmaisut, jo annettujen vastausten käsittely, jne.)
  • 9. Tilaus: Jos käytettävissäsi on Tilaa keskustelufoorumi (tai Seuraa keskustelua tms.), kannusta oppilaita tilaamaan (subscribe). Tämän vaihtoehdon avulla osallistujat saavat sähköposti-ilmoituksen keskustelufoorumin viesteistä, mikä helpottaa seurantaa ja osallistumista
  • 10. Rajoituksin osallistuvia oppilaita ajatellen varmista työkalun saavutettavuusominaisuudet. Useimmat työkalut mahdollistavat jonkinasteista saavutettavuutta. Saavutettavuuden perusperiaatteet ja lisätietoja saa; Yleisohjeita saavutettavuudesta
Teaching and Learning Online: a Correspondence Education for the 21st Century?
Rowntree, D.(1995) - British Journal of Educational Technology, 26(3), 205–215
Learning within incoherent structures: the space of online discussion forums.
Thomas M.J.W.(2002) - Journal of Computer Assisted Learning 18, 351–366